Hyväksyntä on sitä ettei hylkää itseään, vaikka mitä tuntisi, ajattelisi tai kokisi, eikä varsinkaan minkään ulkoisen takia. Luottamus omaan itseen ja elämään lisääntyy, kun huomaa, että itsensä todellinen tunteminen ja erilaisten olojen havainnointi hyväksyen sekä transformointi todella toimii. Elämänlaatu paranee eri osa-alueilla. Esimerkiksi vanhemmuus ei tunnukaan taakalta vaan yhteiseltä oppimiskokemukselta. Tai oppii pysäyttämään kiireen (tunnun). On enemmän aikaa asioille, joista oikeasti välittää.

Aitoa hyvinvointia kohti kulkemisen tukena minulla ovat myös erilaiset kehoa ja hermostoa rauhoittavat, eli kehoyhteyttä sekä läsnäoloa edistävät meditaatiot, tietoisuus- ja energiatyökalut ja hoidot. Myös Kalevalainen jäsenkorjaus oli käänteentekevä juttu niskakipuni kanssa. Keho alkoi hellittämään jännityksistä ja aloin luottamaan, että toivoa kivusta pääsemiseen on olemassa. Kun tähän vielä yhdistettiin graniosakraaliosteopatiaa ja ajan myötä se oivallus, että kivun juuret ovat kuormituksessa, stressissä, alitajuisissa uskomuksissa ja tukahdutetussa tietoisuudessa ja tunteissa, niin johan alkoi paraneminen vauhdittumaan. Niskakipuni onkin tällä hetkellä täysin poissa. Puhutaan kuitenkin useista vuosista (!), jolloin niskakipu oli osa arkeani. Nykyäänkin niska kyllä “ilmoittaa”, jos lähden toimimaan tavoilla, jotka eivät vie kohti minulle parasta mahdollista elämää. Lisääntyneet kivut voivat kertoa viestiä esimerkiksi siitä, että emme kuuntele itseämme ja aidot arvomme ovat “uhattuna” tavassamme elää. 

Olen kokenut myös vaiheen, jossa raudanpuutteen ja toisaalta myös isojen elämän muutosten ja kuormitusten vuoksi en juuri jaksanut liikkua. Ja se olotila oli samea, tukkoinen ja väsähtänyt. Ymmärränkin hyvin asiakkaita, joille liikkuminen, tai ylipäätään oman hyvinvoinnin vaaliminen, on haastavaa saada aloitettua tai integroida arkeen.

Hyvinvoinnin tiellä voi olla hyvin monenlaisia esteitä, mutta usein ne ovat myös mielen ohjelmointeja, joita voidaan purkaa. Näitä esteiden ylittämisiä harjoittelin kuntoutuspsykologin työssä asiakkaiden kanssa ja tosiaan myös omassa elämässä. Itsellä pahimmassa uupumisvaiheessa toimiva keino oli ns. autenttinen liike ja myöhemmin tanssi omien voimavarojen mukaan.Tarkoittaen hyvinkin lyhyitä ja helppoja liikkeitä. Kundaliinijooga oli myös tässä vaiheessa mahtava löytö. Silmät kiinni liikkeitä omaan tahtiin tehden pystyi hengähtämään ja vain olemaan. Myös kyseiseen joogaan kuuluvat hengitysharjoitukset toivat energiaa, jos ennen harjoitusta sitä ei juuri tuntunut olevan. Pienikin liike ja hengitysharjoitukset laittavat energian liikkeelle. 

Jos meillä on pitkältä ajalta “palautumisen velkaa” itsellemme, niin tie aitoon nyvinvointiin voi olla levon ja palauttavien, itselle mieleisten juttujen lisäämistä runsaalla kädellä. Liikuntakin voi olla silloin hyvin kevyttä, kuten minulla tuolloin aikoinaan oli. On arvokasta pysähtyä myös esimerkiksi väsymyksen äärelle. Mitä sen takana on? Mikä oikeasti väsyttää? Mitä vaadimme itsemme suorittamaan?

Voi esimerkiksi kysyä itseltään: Jos olisin itseni vanhempi, niin millainen vanhempi olin tänään itselleni: vaadinko suorittamaan elämää? Vai annoinko aikaa levolle ja “leikille“? Itsemyötätunto on näitä valintoja, joilla vaalii omaa palautumista ja hyvinvointia. Siihen liittyy sen hyväksyminen, että energiatasommekin vaihtelee. Joka päivä ei voi eikä tarvitse jaksaa samalla tahdilla. Aito hyvinvointi on linjautumista kehoon ja myös oman sielun/tietoisuuden ohjaukseen: silloin tietää milloin ja mihin asioihin keskittyä ja mitä jättää vähemmälle huomiolle. 

Joskus myös muiden mielipiteet vaikuttavat siihen, miten pidämme itsestämme huolta, ja kohtaammeko vai ohitammeko aidot tarpeemme ja toiveemme. On tärkeää tavoittaa ne hyvinvoinnin vaalimisen ja ylipäätään elämisen, olemisen ja tekemisen tavat, jotka ovat tärkeitä ja toimivia juuri Sinulle huolimatta muiden mielipiteistä. Varsinkin kun muiden (ja usein omatkin) mielipteet voivatkin olla automaattisia, opittuja mielen tarinoita, jotka eivät tässä hetkessä enää olekaan tarpeellisia tai totta sinulle. 

Ajattelen myös, että jos jokainen on aidosti ja rohkeasti omanlaisensa, niin se luo hyvinvointia myös yleisemmin. Me olemme kaikki ikäänkuin yhden palapelin paloja ja jokainen pala on erilainen. Jotta kokonaisuus muodostuu, tarvitaan kaikkia erilaisia yksilöllisiä paloja. Hyvinvoinnin polkukin on samoin jokaisella omanlainen. Hyvinvoinnin Taitojen yksi missio onkin olla tukena aidon olemisen ja hyvinvoinnin erilaisilla, yksilöllisillä poluilla.

Aito hyvinvointi inspiroi ja energisoi meitä toteuttamaan niitä juttuja, jotka muuten jäisivät vain haaveeksi. 

Tässä oli hieman tarinaa minusta ja polustani aitoa hyvinvointia kohti. 

Millainen on sinun polkusi? Missä olet juuri nyt?

Jos tarvitset tukea, uusia syvällisempiä näkökulmia tai konkreettisia työkaluja matkallesi niin lämpimästi tervetuloa kursseille / verkkokursseille, koulutuksiin tai voit valita yksittäisen tapaamisen!

Tutkitaan yhdessä uusia mahdollisuuksia.